27/10/2026
Jatkan työni eri roolien avaamista.
Tällä kertaa pysähdyn valmentajan rooliin.
Tällä hetkellä valmentajuus voi tarkoittaa NUOTTI-valmennusta nuoren arjen, voimavarojen ja tulevaisuuden äärellä. Ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää uravalmennusta, jossa etsitään terveydelle sopivaa työn suuntaa. Tai työnhaun verkkovalmennusta, jossa harjoitellaan osaamisen sanoittamista ja työnhaun taitoja.
Olen aiemmin mieltänyt itseni ensisijaisesti sosionomiksi tai ohjaajaksi. Työnimikkeeni ovat kuitenkin vaihdelleet yksilö- ja työvalmentajasta työhön- ja uravalmentajaan. Olen myös kouluttautunut ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi.
Kun katson työuraani, huomaan tehneeni valmennustyötä reippaasti eniten. Sitä voisi siis kutsua ammatilliseksi kotikentäkseni.
Pajatyössä ahmin tietoa työpajapedagogiikasta ja valmennuksellisesta ohjaamisesta. Sieltä olen saanut tärkeimmät ammatilliset oppini sekä yksilö- että ryhmävalmentamisesta, ja niillä onkin vissi ero.
Valmentajana kuuntelen, kysyn ja autan jäsentämään. Pilkon isoja kysymyksiä pienemmiksi ja etsin yhdessä asiakkaan kanssa seuraavaa mahdollista askelta.
Käytännössä työhöni voi kuulua:
– elämäntilanteen, voimavarojen ja työkyvyn tarkastelua
– osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamista ja sanoittamista
– ammatti- ja koulutusvaihtoehtojen selvittämistä
– yhteydenottoja palveluihin, oppilaitoksiin tai työnantajiin
– työnhaun asiakirjojen ja taitojen harjoittelua
– tavoitteiden asettamista ja seurantaa
– kirjaamista, raportointia ja lausuntojen laatimista
– rinnalla kulkemista, kun suunta ei ole vielä selvillä
En työnnä ketään kohti tavoitetta, joka ei tunnu hänen omaltaan.
M***a en myöskään ajattele, että pelkkä kuunteleminen aina riittää.
Valmennukseen kuuluu tavoitteita, konkreettista tekemistä ja välillä lempeää haastamista.
Joskus eteneminen on suuri päätös. Toisinaan se on yksi hoidettu puhelu, lähetetty hakemus tai ensimmäistä kertaa ääneen sanottu ajatus siitä, mitä ehkä haluaisi.
Valmennuksessa ei tarvitse päästä kerralla maaliin. Olennaista on, että seuraava mahdollinen askel alkaa hahmottua ja työskentely vie johonkin suuntaan.
Mielellään eteenpäin. 😄
